Siivousaineiden kotivalmistus ja myyminen

Siivousaineiden kotivalmistus ja myyminen

Moikka moi!

Tänä päivänä on upeaa, että muotiin on tullut valmistaa itse pesuaineita yms. arkea helpottamaan ja maapallon kemikaalitaakkaa keventämään. Olen itsekin olen jakanut täällä blogissani muutaman hyväksi havaitun diy siivousaine-niksin ja myös kokeillut muiden bloggajien niksejä 🙂

Aina silloin tällöin törmää kuitenkin innokkaisiin tyyppeihin jotka ovat aloittamassa myyntiä valmistamalleen mainiolle aineelle kuten esim. tuoksuva siivoussaippua, imurointipuuteri tai pyykkietikka, ja mikäpä siinä jos muutamat asiat ovat ensin huolehdittuna!

Suomessa nimittäin ei niin vaan myydäkään esim. ihanaa pyykkietikkaa vaan näillekin aineille täytyy olla muutama byrokraattinen toimenpide suoritettuna ennen myynnin aloittamista vaikka voisi ajatella, että ruuanlaitossakin käytetty etikka pääaineena tai ihosaippuana käytetty kookossaippua, mitä ne muka voisivat tarvita? Alla lainaus Tukesilta liittyen esim. pyykkietikan valmistukseen ja myymiseen:

Kemikaali-ilmoitus kemikaaleista, jotka on luokiteltu terveysvaaran, ympäristövaaran tai fysikaalisen vaaran suhteen. 

Ilmoitus tulee tehdä myös luokittelemattomista kemikaaleista, jos ne sisältävät terveydelle tai ympäristölle vaarallista ainetta tai ainetta, jolle on yhteisössä määrätty työperäisen altistumisen raja-arvo.

Eli ensin pitää selvittää, mitä aineita ja kuinka paljon pyykkietikka sisältää. Sitten pitää selvittää, että onko aineosilla luokitus ja minkälainen luokitus.

Väkiviinaetikka sisältää etikkahappoa, joka on luokiteltu aine. Jos etikkahappoa on lopullisessa tuotteessa eli siinä pyykkietikassa yli 1%, tulee tuotteesta tehdä kemikaali-ilmoitus.

Lisäksi luokituksessa tulee ottaa huomioon käytetyt hajusteet. Useat hajusteet ovat luokiteltu herkistäväksi.

Mikäli tuote tulee luokitelluksi, niin sitten pitää huolehtia myös tuotteeseen tulevista merkinnöistä.

Kemikaali-ilmoitus vastaa pääasiallisesti muodoltaan ja tietosisällöltään käyttöturvallisuustiedotetta, joka laaditaan REACH-asetuksen (EY) N:o 1907/2006 artiklan 31 sekä asetuksen liitteen II muutosasetuksen (EU) 2015/830  mukaisesti.

Yleiseen kulutukseen tarkoitetusta vaaralliseksi luokitellusta aineesta tai seoksesta ei tarvitse toimittaa käyttöturvallisuustiedotetta, jos muutoin annetaan riittävät tiedot turvalliselle käytölle, paitsi jos jatkokäyttäjä tai jakelija pyytää sen.

Pesuaineiden pakkausmerkinnöistä löytyy ohjeistusta: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Teollisuus–ja-kuluttajakemikaalit/Pesuaineet/Merkintavaatimukset

Muita ohjeita:

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kemikaalitietojen-ilmoittaminen

http://www.reachneuvonta.fi

Vastuu kemikaalien riskien ja niiden edellyttämien turvallisuustoimenpiteiden arvioinnista kuuluu ensisijaisesti yrityksille. Yritykset hoitavat velvoitteensa tutkimalla yksittäisiä aineita ja toimittamalla niistä asianmukaista tietoa viranomaisille. Lisäksi yritysten on noudatettava määrittelemiään riskinhallintatoimenpiteitä ja kerrottava näistä eteenpäin kemikaalin toimitusketjussa aina kemikaaleja kuluttajalle myyvälle kauppiaalle saakka. Yksittäinen kuluttaja voikin aina kääntyä kemikaalin myyneen yrityksen puoleen halutessaan tietää lisää tuotteessa olevista kemikaaleista ja niiden turvallisesta käytöstä.

Myös ulkomailta ostetun kemikaalin myyminen vaatii oman ilmoituksensa Suomessa, samoin kuin toisen yrityksen tuotteen myyminen omalla nimellään.

Kemikaali-ilmoituksen tekee Suomeen maahantuoja, mutta kyseisellä maahantuojalla tulee olla suomessa Y-tunnus. Eli jos te ostatte tuotteen Englantilaiselta yritykseltä jolla ei ole suomessa Y-tunnusta, te olette velvollisia tekemään kemikaali-ilmoituksen. Suomessa tuotteen valmistavan yrityksen vastuulla on tehdä ilmoitus valmistamastaan tuotteesta. Jos ostaa tuotteen toiselta kotimaiselta yritykseltä ja myy sellaisenaan eteenpäin (tai käyttää) ei tarvitse tehdä kemikaali-ilmoitusta (vaan maahantuoja/valmistaja tekee sen). Jos taas ostaa tuotteen toiselta kotimaiselta yritykseltä mutta uudelleenetiketöi tuotteen omalle nimelle, tulee ilmoitus tehdä ja on meidän näkökulmasta tuotteen valmistaja (formuloija). Jos samaa tuotetta tuo Suomeen useampi eri yritys, jokainen vastaa kyseisen tuotteen maahantuonnista omalta osaltaan eli kaikkien on tehtävä ilmoitus meille.

Eli ei niin helppoa sittenkään! Mutta onneksi on ammattilaistahoja jotka voivat auttaa! Netistä hakemalla löytää äkkiä yrityksen joka voi hoitaa kaiken byrokratian puolestasi muutaman sadan euron hinnalla 😀

Ps. vesikin on muuten kemikaali, eli vaikka keksimäsi mainio tuote olisi 99% vettä, sille todennäköisesti täytyy silti tehdä kemikaali-ilmoitus 🙂

Jos kuitenkin joskus pääsee myymiseen asti tulee huolehtia riittävistä pakkausmerkinnöistä:

Kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa pesuainepakkauksissa tulee olla seuraavat merkinnät:

  • tuotteen nimi ja kauppanimi
  • vastuuyrityksen nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti
  • sisältöä koskevat tiedot
  • verkkosivun osoite, josta kuluttajille tarkoitettu ainesosaluettelo on saatavilla
  • annosteluohjeet pyykinpesuaineille ja konetiskiaineille
  • muut tarpeelliset ohjeet käytöstä ja erityisistä varotoimista

 

Sisältöä koskevat tiedot pesuainepakkauksessa

  • Ilmoitetaan pesuaineasetuksen liitteessä VII kohdassa A luetellut ainesosat, kun ainesosan pitoisuus on yli 0,2 painoprosenttia.
  • Merkitään pitoisuudesta riippumatta, jos pesuaine sisältää entsyymejä, desinfiointiaineita, optisia kirkasteita ja hajusteita (esim. “Sisältää entsyymejä ja hajusteita”).
  • Yleisimmät kosketusallergiaa aiheuttavat hajusteainesosat merkitään pakkauksiin erikseen INCI-nimillä (International Nomenclature on Cosmetic Ingredients), jos niitä on tuotteessa yli 0,01 painoprosenttia.
  • Säilöntäaineet ilmoitetaan pitoisuudesta huolimatta INCI-nimillä.

Ainesosaluettelo

Valmistajien on julkaistava verkkosivuilla ainesosaluettelo ja tämän verkkosivun osoite on annettava pesuainepakkauksessa. Ainesosat ilmoitetaan luettelossa ensisijaisesti INCI-nimillä. Hajusteet ilmoitetaan yhtenä ryhmänä sanalla ”hajusteita” ja väriaineet sanalla ”väriaineita”. Yleisimmät kosketusallergian aiheuttajat ilmoitetaan kuitenkin INCI-nimillä, jos niitä on tuotteessa yli 0,01 prosenttia. Verkkosivulla tulee olla linkki komission verkkosivulle, jossa on listattu INCI-nimet ja niitä vastaavat CAS-numerot. Lisäksi valmistajan tulee pyynnöstä toimittaa viipymättä tarkempi ainesosaluettelo lääkintähenkilöstölle.

Lisäksi pesuaineita koskevat kemikaalilainsäädännön mukaiset merkinnät. Mikäli pesuaine tulee luokitelluksi CLP-asetuksen (EU-asetus N:o 1272/2008) mukaisesti vaaralliseksi, tulee se merkitä tämän mukaisesti. Myös luokittelemattomalle pesuaineelle voi tulla erityismerkintävaatimuksia CLP-asetuksesta. Myös erityislainsäädännöstä voi tulla lisämerkintävaatimuksia, esim. biosidiasetuksesta.

 

image_pdfimage_print