Mitä silikonit ovat ja miksi niitä käytetään kosmetiikassa?
Silikonit ovat synteettisiä polymeerejä, joita käytetään kosmetiikassa laajasti niiden silottavan, liukkaan ja vettä hylkivän ominaisuuden vuoksi. Siloksaanit ovat silikonien rakennuspalikoita. Niiden runko koostuu vuorottelevista pii- ja happiatomeista, ja kosmetiikan silikonit ovat siloksaaneista muodostuvia polymeerejä. Siksi sanoja silikoni ja siloksaani käytetään usein rinnakkain.
INCI-listoilla silikonit tunnistaa yleensä päätteistä cone, siloxane ja silane. Tavallisimpia ovat esimerkiksi:
- Dimethicone eli dimetikoni
- Cyclopentasiloxane eli syklopentasiloksaani (D5)
- Cyclohexasiloxane eli sykloheksasiloksaani (D6)
- Amodimethicone eli amodimetikoni
- Trimethylsiloxysilicate
Silikonit muodostavat iholle ja hiuksille ohuen kalvon, joka saa ne tuntumaan heti sileiltä ja pehmeiltä. Dimetikonin kalvo myös vähentää mitattavasti ihon läpi haihtuvan veden määrää, ja siksi sitä käytetään esimerkiksi ihoa suojaavana aineena vaippa-alueen tuotteissa.
Silikonit eivät kuitenkaan hoida ihoa pitkällä aikavälillä samalla tavalla kuin kasviöljyt ja kosteuttavat aktiiviaineet. Niiden vaikutus perustuu pintaa sulkevaan kalvoon, eivätkä ne tuo iholle rasvahappoja, antioksidantteja tai muita ihon omaa suojamuuria tukevia ainesosia.
Silikonien ympäristövaikutukset: pysyvyys ja kertyvyys
Silikonit päätyvät pesuvesien mukana jätevedenpuhdistamoille. Suurin osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, ja osa kulkeutuu vesistöihin, joissa ne kerääntyvät pohjasedimentteihin.
Silikonit eivät ole keskenään samanlaisia. Ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat sykliset siloksaanit D4, D5 ja D6, joiden INCI-nimet ovat Cyclotetrasiloxane, Cyclopentasiloxane ja Cyclohexasiloxane.
Euroopan kemikaalivirasto ECHA on luokitellut ne pysyviksi, kertyviksi ja myrkyllisiksi (PBT) tai erittäin pysyviksi ja erittäin kertyviksi (vPvB) aineiksi.
Haihtuvina aineina ne voivat myös kulkeutua ilman mukana kauas, esimerkiksi huoneilmassa ne haihtuvat nopeasti kosmetiikkatuotteesta huoneilmaan ja voivat sitä kautta päätyä hengitykseen.
Yhdysvaltain ilmatieteen viraston NOAA:n tutkimuksessa havaittiin, että henkilökohtaisista hygieniatuotteista haihtuvan D5:n päästöt kaupunki-ilmaan ovat samaa suuruusluokkaa kuin liikenteen bentseenipäästöt.
Keskivertoihminen päästää tutkimuksen mukaan ilmaan 100 ja 200 milligramman välillä D5:tä päivässä, ja pitoisuudet ovat korkeimmillaan aamulla kello 6 ja 7 välillä, kun ihmiset käyttävät voiteita, deodorantteja ja shampoita.
Siksi EU on rajoittanut niiden käyttöä tiukasti:
- D4 on kokonaan kielletty kosmetiikassa EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteessä II.
- D5 on ollut rajoitettu huuhdeltavissa tuotteissa alle 0,1 prosenttiin vuodesta 2020.
- Asetus (EU) 2024/1328 rajoittaa D5:n ja D6:n alle 0,1 prosenttiin huuhdeltavissa tuotteissa 6.6.2026 alkaen ja iholle jätettävissä tuotteissa 6.6.2027 alkaen.
ECHA arvioi rajoituksen vähentävän näiden aineiden päästöjä jopa 90 prosenttia.
Hajoavatko silikonit luonnossa?
Toisin kuin kasviöljyt ja kasvivahat, silikonit eivät ole biohajoavia, eli mikrobit eivät pysty hajottamaan niitä suoraan.
Dimetikoni eli polydimetyylisiloksaani (PDMS) voi kuitenkin hajota kemiallisesti, kun maaperän savimineraalit pilkkovat sen pienemmiksi yhdisteiksi.
Hajoamistuote on dimetyylisilaanidioli (DMSD), jonka maaperän mikrobit hajottavat edelleen tai joka haihtuu ilmaan.
Hajoamisnopeus riippuu paljon ympäristöstä. Kuivassa maaperässä dimetikoni hajoaa viikoissa: kenttäkokeessa sen määrä puolittui 4,5 ja 9,6 viikon välillä.
Kosteassa maaperässä ja vesistöjen hapettomissa pohjasedimenteissä hajoaminen on paljon hitaampaa, ja siksi silikonit säilyvät vesistöissä ja sedimenteissä pitkään.
Silikonit eivät siis hajoa biologisesti kuten luonnolliset öljyt, vaan ainoastaan kemiallisesti ja olosuhteista riippuen hitaasti.
Silikonien vaikutukset iholle ja hiuksille
Silikonit saavat ihon ja hiukset tuntumaan heti sileiltä. Hiuksissa ne silottavat pintaa, vähentävät takkuuntumista ja suojaavat lämmöltä, minkä vuoksi niitä on monissa hoitoaineissa ja muotoilutuotteissa.
Raskaammat silikonit, kuten amodimetikoni, voivat kuitenkin kertyä hiuksiin, jos ne pestään hyvin miedolla shampoolla. Kertymä voi tehdä hiuksista raskaat ja lättänät. Siksi silikonittomat hoitoaineet ja sulfaatittomat shampoot sopivat hyvin yhteen. Satunnainen syväpuhdistus poistaa hiuksiin kertyneet silikonit ja muut tuotejäämät.
LUE: Hiusten syväpuhdistus ja metallinpoisto kotona: näin poistat jäämät hiuksista
Iholle silikoneja pidetään hyvin siedettyinä. Dimetikoni ja syklopentasiloksaani luokitellaan ei-komedogeenisiksi, eli niiden ei ole todettu tukkivan huokosia. Silikonien suurimmat haasteet liittyvätkin ympäristöön, eivät ihoon.
Selän ja hiusrajan näppylöitä voivat sen sijaan pahentaa hiustenhoitotuotteiden raskaat öljyt ja vahat sekä iholle jäävät hoitoainejäämät. Huuhtele siksi hoitoaine hiuksista ennen kuin peset vartalon.
Miksi Saaren Taika ei käytä silikoneja?
Saaren Taika ei käytä silikoneja tuotteissaan. Meille on tärkeää, että ihonhoito kohdistuu kuivuuden ja ärtymisen taustalla oleviin tekijöihin eikä vain niiden näkyviin seurauksiin. Siksi annamme iholle ainesosia, jotka tukevat sen omaa suojamuuria ja kosteustasapainoa pitkäaikaisessa käytössä, sen sijaan että kosteus suljettaisiin hetkeksi pintaa peittävän kalvon alle.
Silikonien sijaan käytämme kasviöljyjä ja kasvivahoja, joiden rasvahapot ja antioksidantit tukevat ihon lipidikerrosta, sekä kosteutta sitovia ainesosia, kuten hyaluronihappoa, glyseriiniä ja kasviuutteita. Pääainesosamme, kasviöljyt ja kasvivahat, ovat myös biohajoavia.
Biohajoavuus on tärkeä valintaperuste myös muissa ainesosissa, kuten säilöntäaineissa. Käytämme pääosin luonnonkosmetiikan säilöntäaineita, mutta parissa tuotteessa ne eivät yksin riitä takaamaan tuotteen turvallisuutta, ja niissä käytämme säilöntäainetta Euxyl PE 9010.
Kosmetiikassa yleisesti käytetty ja yhtenä turvallisimmista pidetty Euxyl PE 9010 koostuu 90 prosentista fenoksietanolia ja 10 prosentista etyyliheksyyliglyseriiniä. Fenoksietanoli on helposti biohajoava: ECHA:n rekisteröintiaineiston OECD 301 -testeissä se hajosi 90 ja 100 prosentin välillä 10 vuorokaudessa.
Lähdeluettelo
- Griessbach, E. F. C. & Lehmann, R. G. (1999). Degradation of polydimethylsiloxane fluids in the environment: a review. Chemosphere, 38(6), 1461–1468.
- Carpenter, J. C., Cella, J. A. & Dorn, S. B. (1995). Study of the degradation of polydimethylsiloxanes on soil. Environmental Science & Technology, 29(4), 864–868.
- Xu, S., Lehmann, R. G., Miller, J. R. & Chandra, G. (1998). Degradation of polydimethylsiloxanes (silicones) as influenced by clay minerals. Environmental Science & Technology, 32(9), 1199–1206.
- Lehmann, R. G., Miller, J. R. & Kozerski, G. E. (2000). Degradation of silicone polymer in a field soil under natural conditions. Chemosphere, 41(5), 743–749.
- Sabourin, C. L. ym. (1996). Biodegradation of dimethylsilanediol in soils. Applied and Environmental Microbiology, 62(12), 4352–4360.
- Komission asetus (EU) 2024/1328 oktametyylisyklotetrasiloksaanin (D4), dekametyylisyklopentasiloksaanin (D5) ja dodekametyylisykloheksasiloksaanin (D6) rajoittamisesta.
- ECHA: 2-Phenoxyethanol, rekisteröintiaineisto, biohajoavuus.
- Gil Navarro, C. (2016). Analysis of volatile dimethicones for cosmetics. Personal Care Europe, November, 65–67.
- Coggon, M. M. ym. (2018). Diurnal Variability and Emission Pattern of Decamethylcyclopentasiloxane (D5) from the Application of Personal Care Products in Two North American Cities. Environmental Science & Technology, 52(10).
Valitse itse, mistä aiheista haluat lukea
Tilaa Saaren Taian blogiartikkelit sähköpostiisi ja valitse sinua kiinnostavat aiheet.
Saat vain niiden aihepiirien artikkeleita, jotka itse valitset: asiakastarinat, hyvinvointi, ihonhoito, siivous ja koti, tuotekehitys, tutkimukset tai vastuullisuus. Voit myös valita useita aihepiirejä.
Tilaa maksutta
